Menneen talven sääolosuhteet olivat haastavat aivan rannikolla sijaitsevien kenttien talvehtimisen kannalta. Meren välittömässä läheisyydessä sateet tulevat useammin vetenä tai loskana lumen sijasta. Jokaisella golfkentällä on oma mikroilmastonsa. Sääolosuhteiden lisäksi talvehtimiseen vaikuttavat kenttien rakenteet (maapohja, pinnanmuodot, kasvualusta, kallistukset, mahdolliset painanteet sekä nurmilajike) ja se kuinka kuivana kenttä on päässyt talvehtimaan. Lopuksi talvehtimiseen vaikuttavat tehdyt kentänhoitotoimet.
Golfkenttien nurmilajikkeet
Kylänurmikka kestää jään alla noin kuukauden ja rönsyrölli noin kolme kuukautta. Pickalan kentistä vuonna 1988 avattu Park on kokonaan kylänurmikkaa. Vuosina 1988–1990 rakennettu Seaside on alkuperäisten viheriöiden (1–9) osalta kylänurmikkaa ja vuosina 2014–2020 uusittujen viheriöiden (10–18) osalta rönsyrölliä. Vuonna 2004 rakennettu Forest on alun perin kokonaan rönsyrölliä, johon on päässyt sekoittumaan kylänurmikkaa vuosien saatossa. Kyseisten nurmilajikkeiden ero on hyvin huomattavissa Seasiden etu- ja takaysien välillä. Takaysin uusituille viheriöille ei nurmilajikkeen puolesta tarvitse talvisin tehdä mitään erityisiä toimenpiteitä, ainoastaan painanteiden vuoksi. Kyseisten viheriöiden paikalliset ongelmat johtuvat painanteista viheriöillä, joista vesi ei pääse poistumaan enää maan routaannuttua. Kylänurmikka ja rölli eroavat toisistaan merkittävästi talvehtimisen suhteen. Rölli sietää jään alla noin kolme kuukautta, kun taas kylänurmikka kuukauden. Kun Rölli kuolee, joudutaan se korjaamaan kokonaan uudella kylvöllä. Kylänurmikka sen sijaan korjaantuu itsestään läpi kauden myös kasvualustassa olevasta siemenpankista. Kylvöjen onnistumiseen vaikuttavat lämpötila sekä kosteus.
Miten tämä näkyi Pickalan kenttien talvehtimisessa?
Loppuvuoden jatkuvat plus ja miinusasteiden välillä sahaavat lämpötilat aiheuttivat useaan otteeseen jään muodostumista Pickalan kenttien väylille sekä viheriöille. Jouluaaton aattona Pickalan yli mennyt lumisaderintama satoi viimeisen tunnin pelkkää vettä, joka muuttui saman tien jääksi koko kenttäalueen pinnalle. Tämän lisäksi kolme viikkoa myöhässä ollut kylmä kevät viivästytti hoitotöitä. Viheriöille ja väylille muodostunut jääkansi aiheutti jääpoltteen. Mikäli helmikuu ei olisi ollut normaalia lämpimämpi, olisivat tuhot todennäköisesti olleet kaikilla viheriöillä samalla tasolla kuin 2022 koko Etelä-Suomessa. Kolmesta kentästämme vanhin ja tasaisin, painanteita täynnä oleva Park kärsi pahiten jääpoltteesta. Park ilmastoitiin syksyllä kaikkialta, jotta mahdollinen vesi pääsisi pois pinnoilta. Joulun alla (23.12.2023) satanut vesi meni lumikinosten läpi ja muodosti loskan lumen ja nurmipinnan väliin. Tämän jäädyttyä kentälle tuli jääkansi, joka aiheutti mittavat jääpoltevauriot, joita on korjattu koko kevät. Loskaa poistettiin talvella, mutta jää ehti tuhota niin viheriöt kuin ison osan väylistä. Ainoastaan alueet, joista vesi pääsi virtaamaan pois, selvisivät paremmin.
Mikä on tilanne kevään vaihtuessa kesäksi (toukokuun lopussa)?
Kylmä kevät vaihtui nopeasti kuivaksi ja lämpimäksi kesäksi. Lämmöstä on apua kenttien kuntoon saattamiseksi nopeammin. Pickalassa on satanut viimeksi 24.4.2024, jolloin satoi n. 20 cm lunta. Kuivan jakson aikana kaikkia kenttiä kastellaan 2 000–2 500 m3 / vuorokausi. Sään pysyessä nykyisellään, joudumme säännöstelemään kasteluvettä jo juhannuksesta alkaen. Normaaleina kuivina kesinä (joka toinen vuosi) vettä säännöstellään heinäkuun puolivälistä alkaen. Kuutioissa vettä menee eniten Forestille (suurien pinta-alojen vuoksi), toiseksi eniten Parkille ja vähiten Seasidelle (johtuen vuosi sitten uusitun kastelujärjestelmän tehokkuudesta). Kuivana aikana kastelu joudutaan aloittamaan jo noin klo 20.00 kastelu määrän tarpeesta johtuen, päättyen aamulla noin klo 7.30.
Park kentän modernisaation vaikutus kentänhoitoon
Park -kentän modernisointisuunnitelmien lähtökohtana on ollut turvata kaikkien kenttien kastelu sekä vesialtaiden kaivuumassalla laadukas kuivatus, Mikäli Park olisi modernisoitu jo tälle kaudelle olisi kenttä tällä hetkellä selkeästi parhaassa kunnossa oleva kenttämme, ei heikoimmassa, ja se myös tulisi kesäkuntoon nopeimmin. Väylien pintamuotoilun, kasvualustan ja laadukkaan kuivatuksen ansiosta vesi olisi päässyt pois pelipinnoilta, jolloin kenttä olisi lähtenyt talvehtimaan kuivana, eikä jäätä ja tauteja olisi päässyt muodostumaan. Monivuotinen ruoholajike (Rölli) olisi säilynyt viheriöllä jään alla hengissä jopa kolme kuukautta, kun nykyinen kylänurmikka säilyy hengissä vain kuukauden. Kastelun riittävyys ja laadukas kuivatus pintamuotoiluineen pitäisivät kentän huippukunnossa keleistä huolimatta läpi kauden. Kuiva kenttä mahdollistaisi pelaajille laadukkaiden golfpäivien kasvun sekä golfautopelaamisen pidempään keväällä, syksyllä ja sateiden jälkeen.
Olemme tänä keväänä saaneet palautetta Parkin osalta, että kenttää ei hoidettaisi kuten muita kenttiä. Park kenttää hoidetaan kuten Forestia ja Seasidea sekä täysin samoilla resursseilla kuin aikaisempina vuosina (LET vuosi oli poikkeus). Tämän vuoden osalta väyliin ja viheriöihin on allokoitu jopa enemmän resursseja kuin aikaisemmin.
Kentänhoidon optiminäkökulmasta kaikkien kenttien viheriöt olisi pitänyt harsottaa pitkälle toukokuuhun. Harsot pitäisivät kosteuden ja lämmön sekä vauhdittaisivat kylänurmikan alkuunlähtöä. Pickalan strategiassa kenttä on kuitenkin pelaajia varten ja se pyritään avaamaan aina mahdollisuuksien mukaan. Koemme tärkeimmäksi asiaksemme tarjota pelaajillemme mahdollisuuden pelaamiseen, vaikka kenttä ei Pickalan laatustandardeja tänä keväänä ole täyttänytkään.
Markus Suojoki
Kenttämestari
Janne Pelkonen
Toimitusjohtaja
