Teemailta Pickalan jäsenille maanantaina 3.6.2024 kello 17.30 – 19.00 klubiravintolassa.
Teemaillassa Kitty Seppälä kertoo, mitä golf tekee mielen hyvinvoinnille. Tämän jälkeen lintuvalokuvaaja Timo Leppäharju kertoo upeasta linnustostamme ottamillaan huikeilla kuvilla.
Tilaisuus on jäsenille ilmainen. Ilmoittautuminen Nexgolfiin tai caddie.master@pickalagolf.fi perjantaihin 31.5. kello 12.00 mennessä. Sydämellisesti tervetuloa!
Golfin elvyttävä voima – Miksi golf tekee niin hyvää? – Golfpiste.com
Kun arjen kuormitus on kovimmillaan, lähde golfkentälle. Siellä aktivoituu neljä tärkeää palautumismekanismia.
GOLFIN HARRASTAMISELLA on tutkitusti merkittäviä vaikutuksia fyysiseen terveyteen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä golf tekee mielen hyvinvoinnille.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen professorilla Taru Feldtillä on hyviä uutisia golfareille: kun pelaaja lähtee viheriöille, aktivoituu joukko palautumismekanismeja. Golfia pelaamalla ihminen edistää arjen kuormituksesta palautumista, ja lisää samalla hyvinvointiaan.
Kuormituksesta on irrottauduttava
Yksi Taru Feldtin esittelemistä palautumismekanismeista on psykologinen irrottautuminen. Palautumisen kannalta olisi tärkeää, että työhuoneen oven painuessa kiinni työasiat jäisivät pois myös mielestä. Usein työasiat kuitenkin seuraavat kotiin ja vaivaavat mieltä vielä nukkumaan mennessäkin.
”Vilkuillaan kännykkää ja sähköpostia. Ajatukset voivat olla töissä, vaikka ihminen on fyysisesti jossain muualla. Tämä hankaloittaa mielen ja kehon palautumista”, Feldt listaa.
Golfharrastus voi edesauttaa merkittävästi psykologista irrottautumista työn ja arjen kuormituksesta. Keskittyminen lyöntiin tai puttilinjan lukemiseen auttaa tehokkaasti mieltä siirtämään työasiat taka-alalle.
”Kentälle lähtiessä pitää pystyä jättämään muut ajatukset sivuun. Golf on harrastus, joka vaatii paljon keskittymistä. Jos ei pysty keskittymään, se näkyy myös suorituksessa”, Feldt sanoo.
Psykologisen irrottautumisen ohella arjen kuormituksesta on tärkeää palautua myös fysiologisella tasolla. Golfareille on tälläkin saralla tiedossa hyviä uutisia: luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän useiden stressihormonien, kuten kortisolin ja noradrenaliinin tuotantoa ja samalla lisäävän merkittävästi mielihyvähormoni dopamiinin välittymistä kehoon.
Golfkierroksella mieli saa levätä
Onko huomiosi kiinnittynyt joskus pilvien hitaaseen liikkeeseen, aaltojen keinuntaan tai tuulen mukanaan kuljettamiin lehtiin? Usein kiinnostava kohde, kuten kaunis maisema, kaappaa huomion tiedostamatta. Siinä piileekin luonnon elvyttävä vaikutus. Kun huomio kiinnittyy tiedostamatta johonkin, saa tahdonalainen tarkkaavaisuutemme elpyä.
Arjen tilanteissa kiinnitämme jatkuvasti tietoisesti huomiota erilaisiin asioihin, kuten työtehtävien hoitamiseen, puheenvuoroihin palaverissa tai liikenteeseen kotimatkalla. Tietoinen tarkkaavaisuuden suuntaaminen uuvuttaa, mutta luonnossa mieli saa levätä tiedostamattomasti.
”Golfin positiiviset vaikutukset näkyvät pelaamisen jälkeen vielä kotonakin.”
Golfkierroksen aikana pelaajat rentoutuvat kävellessään luontoympäristössä ja keskustellessaan muiden pelaajien kanssa. Merkittävimmät rentoutumiskokemukset saavutetaan kuitenkin usein itse pelisuorituksen jälkeen.
”Hyvinvoinnin kannalta golf on paljon enemmän kuin se, että kentälle mennään ja sieltä lähdetään. Positiiviset vaikutukset näkyvät pelaamisen jälkeen vielä kotonakin”, Feldt kertoo.
Palauttava itsearviointi
Ihmisen olisi tärkeää voida kokea osaamisen ja kehittymisen tunteita muuallakin kuin työpaikalla. Tutkimuksissa on havaittu, että kokemukset taidonhallinnasta edesauttavat palautumista merkittävästi. Feldt korostaa, ettei taidonhallinta tarkoita sitä, että jokainen golflyönti onnistuisi täydellisesti. Termi kuvaa prosessia, jossa pelaaja oppii reflektoimaan omaa toimintaansa. Golfista puhuttaessa siis arvioimaan, miksi lyönti välillä onnistuu ja välillä ei.
”Golfissa tehdään itsearviointia joskus melko syvällisestikin. Se voi opettaa ihmistä tunnistamaan omia reagointitapojaan ja käyttäytymismallejaan. Tällainen itsereflektointi on todella arvokasta myös palautumisen näkökulmasta”, Feldt kertoo.
Golfkentällä onnistuneet lyönnit ja taidonhallinnasta saadut kokemukset kantavat rentoutumisen tavoin hedelmää vielä pitkään kierroksen jälkeenkin.
”Ihminen venyttää onnistumisen kokemuksia mielessään ja nauttii niistä kentän ulkopuolellakin. Parhaassa tapauksessa hän jakaa iloaan onnistuneista lyönneistä muille, jolloin elvyttävät kokemukset leviävät perheenjäsenille ja työkavereillekin”, Feldt sanoo.
Myös huonot lyönnit ovat Feldtin mukaan tärkeitä, sillä epäonnistumisten prosessointi auttaa siirtämään ajatukset pois työasioista.
Kontrollin tunne tärkeää
”Omat aikataulut, kollegoiden aikataulut, perheen harrastusaikataulut, kyyditykset, ruokailut. Monilla päivien rytmi ja aikataulutus on tarkkaan säädeltyä ja kellotettua”, Feldt toteaa.
Yksi palautumista voimakkaasti edistävä mekanismi on irrottautuminen aikatauluista. Palautumista edistää tunne siitä, että voi itse päättää omasta vapaa-ajastaan.
Feldt näkee golfharrastuksen erinomaisena keinona irrottautua aikataulujen säätelemästä elämänrytmistä.
”Kun ensin löytää kalenterista ajan pelaamiselle, on mahdollista hypätä pois kellotetusta elämästä. Kierroksen aikana pelaajan ei tarvitse huolehtia aikatauluista. Tällä on tutkimusten mukaan voimakas elvyttävä vaikutus”, hän sanoo.
Neljän tutkimuksissa todetun palautumismekanismin ohella Feldt haluaa nostaa esiin golfin sosiaalisen luonteen merkittävänä palautumista ja hyvinvointia edistävänä tekijänä. Yhteinen harrastus on helppo keskustelun avaaja vieraassakin peliryhmässä, ja useimmiten peliryhmän sosiaalinen ympäristö muodostuu pelaajille elvyttäväksi tekijäksi. Näkemystä puoltaa myös tutkimustieto: Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa on havaittu, että luontoympäristössä vuorovaikutus on helpompaa kuin muissa arjen toimintaympäristöissä.
Neljä golfkierroksella aktivoituvaa palautumismekanismia, psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen, taidonhallintakokemukset ja kontrollin tunne, edesauttavat sekä palautumista että hyvinvointia. Golf on siis tutkimusten valossa erinomaista terveysliikuntaa myös mielelle.